1 kpl. Undulaatit. Tervetuloa.
2.kpl Seeprapeipot.
Undulaatit.(melopsittacus undulatus)
Undulaatit ovat kotoisin Austraaliasta ja kuuluvat papukaijaheimoon. Undulaattien pesrusväritykseen kuuluu vihreä, mutta jalostuksen myötä undulaateista löytyy miltein kaikkia värejä.
Perustietoa:
Undulaatit syövät pääasiassa siemeniä, kasviksia ja hedelmiä, mutta nykyään eläinkaupoista saatavaa pellettiäkin voi syöttää, tuleepahan ravintoaineiden saanti taattua. Undulaatit ovat aika äännekkäitä, äläkä anna niiden koon hämätä, sillä ne sotkevat ja tuhoovat kokoonsa nähden aika paljon. Undulaatit ovat muuten aika helppohoitoisia jonka takia sopivat hyvin ensimmäiseksi lemmikiksi, mutta ne eivät siltikään ole mitään pehmoleluja! Undulaattien koulutuksessa täytyy olla kärsivällinen ja antaa aikaa, sillä kaikki niihin käyttämäsi aika korvataan vielä jonain päivänä kymmenkertaisena. Undulaatit ovat luonteeltaan aika sosiaalisia ja kilttejä, mutta esimerkisi naarailla niin niillä on taipumus olla kevään aikoihin jolloin aika äkäisiä, sillä monet naaraat auringon paistaessa ja lämpötilojen noustessa alkavat pesiä jolloin hormoonit alkavat hyrrätä. Undulaatit eivät ole sinkkuja, jokainen undulaatti jo täyttäessä 2kk alkavat etsiä paria ja löytäessään parin ne ovat uskollisia toisillensa koko elämänsä ja ellei pari kuole niin harvoin hyväksyvät ketään toisesta sukupuolesta ja jopa parin kuoltua ne saattavat jäädä leskeiks.Undulaatin elinikä vaihtelee 7-9-15 jopa 20 ikävuoteen asti, eli yhteinen taival lintusi kanssa tulee olemaan pitkä, jonka takia kannattaa harkita muutamaan otteseen, että onko vielä valmis ottamaan vastuuta elävästä olennosta. Undulaatien hodon taloudellinen puolin on aika kallis varsinkin alussa, sillä häkit, tavarat, ruuat, itse undulaatit, ja herkut maksavat, mutta loppu on aika halpaa sinäänsä eli ruuat maksaa ja jos on tarve niin eläinlääkärillä käyntikin maksaa, mutta se on jo aika kallista saattaa mennä pelkkä terveystarkistukseen jo 50e tai jopa enemmän!.
Uusi perheenjäsen.
Undulaatin tai minkään muun eläimen hankkiminen ei pitäisi tapahtua vain äkkinäisestä halumuksesta vaan eläimen hankkiminen vaatii pitkän ajan suunnittelua ja harkitsemista, eläintä ei pitäisi hankkia vain sentakia, että on vain tarve saada eläin, pitää ajatella asioita erittäin tarkasti eli kaikki maksut ja mahdolliset sairastumiset pitää ottaa huomioon ja onko ylipäätänsä valmis ottamaan eläintä. Undulaatit tarvitsevat seuraa, aikaa ja turvallisen ympäristön. Niinkuin aikasemmin puhuinkin tuosta taloudellisesta puolesta, niin se kannattaa heti ensi kättelyyn ottaa huomioon. Muistathan, että undulaatteja pitää olla aina kaksi, sellainen pari joka tulee toimeen keskenään, mielellään niin, että ne ovat samasta eläinkaupasta.
Tutustuttaminen muihin lintuihin ja varsinkin ihmisiin!
Undulaatit, niinkuin ihmisetkin aristavat toisiaan alussa ja kaikki linnut eivät vain tule toimeen keskenään jonka takia kannattaa tutustuttaa undulaatti muihinkin lintuihin (jos niitä on jo ennestään) erittäin varovaisesti. Tässä on nyt muutamia ohjeita: kun lintu tulee varmista heti ensimmäiseksi, (mielellään ennenkuin olet ostanut sen jopa), että häkissä on kaikki tarvittavat ruuat ja vesikippojaympäriinsä, jotta uusi tulokas löytää ne varmasti, ja jos on niitä muita lintuja, niin voit vaikka siirtää häkit ensin lähekkäin ja annat vaikka n.vuorokauden niiden jutella keskenään. Elikkä kuten aikasemmin kerroinkin jo, niin undulaattien kesyttäminen on pitkä prosessi ja vaatii aikaa ja malttia, mutta kyllä ne undulaatit korvaavat kaiken!.
Uusi ympäristö.
Uuteen ympäristöön saapuminen on linnuille niinkuin ihmisillekkin aina vaikeaa. Undulaattisi on viettänyt pitkän ajan eläinkaupassa ystävien kaa, yhtäkkiä se suljetaan pimeeseen pahvilaatikkoon ja sitten sieltä ihan uuteen ympäristöön, uuteen kotiin ja kaikki on uutta, et sinäkään varmaan ihan heti voisi olla kuin kotonas, joten älä ihmettele jos undulaattisi kieltäytyy ensimmäisen vuorokauden aikana syömästä ja juomasta se on ihan normaalia, kyllä se ruokahalu sieltä herää, mutta muista aina tarjota jo heti undulaatin saavuttua hirssintähkää tai hunaja kelloa, jotta uusi koti tuntuisi mahdollisimman mukavalta.
Undulaatin käyttäytyminen.
Niinkuin ihmisetkin, niin undulaatitkin käyttäytyvät erillailla, undulaateillakin on huonoja ja hyviä, laiskoja ja iloisia päiviä. Undukaatit käyttäytyvät parvessa ihan erillailla kuin pareittain, sillä ne ovat parvilintuja ja vihollisen uhataessa ne lentävät pakoon, jonka takia niiden lento kestävyys on hämmästyttävää, ne saattavat lentää pitkän matkan etsiessä ruokaa ati vettä saatavat matkustaa jopa monta sataa kilometriä vain veden perässä joka on niille tärkeää, sillä australian ilmastot eivät suosi kaikkia eläimiä, siellä on erittäin kuumaa ja kuivaa. kerronpas nyt vähäsen undulaattien ääntelystä: Kutsuhuuto on lyhyinä pätkinä tulevia lauluja "trsirp trsirp" en oikeen osaa kuvailla sitä. Hätä huuto on kimeä lyhyt, vähän samantapainen kuin kutsuhuuto, mutta vieläkin korkeampi ja siihen yleensä liittyy hätääntyvä käyttäytyminen undulaatti on suorassa sulat sielästi ruumistaan vasten pää korkealla ja saattaa lennähdellä lyhyitä kierroksia rääkyen välillä samalla. Rupattelu: pientä viserrystä, yhtä putkeen tulee erillaisia ääntelyjä ja undulaatit usen ovat lähekkäin ja rapsuttelevat toisiansa samalla. Itsensä uneen laulaminen: undulaatti on silmät kiinni pää usein notkollaan eteenpäin tai käännettynä selkä sulkia vasten, uneen laulaminen kuulostaa rupattelulta mutta on hiljaisempaa ja ja kuulostaa kuin lintu hyräilisi jotain laulua. Hermostuimis huuto: lyhyitä rääkäsyjä putkeen, ilmenee usein yksinäisillä linnuilla tai syrjityillä linnuilla, itselläni se vanhin koiras joka on vähän syrjittynä välillä pitää tuollasia.
Lintupsykologiaa.
Sen jälkeen kun eläimille on hyväksytty tunteet, niin on alettu uskomaan, että linnutkin voivat olla surullisia, masentuneita, yksinäisiä, iloisia ja samanlaisia kuin ihmisetkin, elikkä tässä kappaleessa kerron teille nyt vähän lintujen käyttäytymisessä eri tilanteissa ja miten ymmärtää lintua ja jopa ehkä auttaakkin. Undulaatit kokevat samanlaisia tunnetiloja kuin me ihmisetkin eli niilläkin on hormoonit jotka joskus alkavat hyrräämään, undulaatit ovat tarkkoja kaikkien asioiden suhteen jonka takia niiden käyttäytyminen saattaa muuttua dramaattisesti vaikkapa lajitoverin kuoltua, undulaattikin kokee samanlaista tuskaa ja surua läheisen menettämisen takia, mutta vielä ei tiedetä, että sureeko ne ikuisesti menetettyään lajitoverin vain "unohtaako" ne sen jossain vaiheessa. mutta nyt kerron tilnateita ja vaikutuksia undulaatin käyttäytymiseen ja minkä takia undulaatti käyttäytyy erillailla erillaisissa tilanteissa.
Lajitoverin menetys, linnuille on yhtä vaikea paikka kuin meille ihmisille läheisen menetys. Lintu kokee suurta surua ja saattaa vetääntyä muiden joukosta jonnekkin nurkkaan, eikä välttämättä suostu syömäänkään, tuossa tilanteessa pitää ymmärtää lintu ja harkita tarkkaan, että mitä tekee seuraavaks, jos on vaikka suuri parvi lintuja niin voit vaikka laittaa surullisen undulaatin eri häkkiin jonkun vastakkaisen sukupuolen kanssa ja toivoa vain, että undulaatti hyväksyis sen, vaikapa ei se välttämättä heti ota uutta kaveria avosylin vastaan, mutta kaverin lisäksi on annettava unsulaattille aikaa ja koittaa vaikka hemmotella sitä herkuilla jos vaikka sen suru vähän helpottuis.
uuteen kotiin saapuminen, on rankka prosessi linnuille, eli linnut kokevat joskus jopa yksinäisyyttä vähän, tai saattavat olla agressiivisia muille linnuille, jopa ihmisillekkin, elikkä aikaa täytyy siinäkin antaa, ja makupalojen syöttäminenkin saattaa vähän edesauttaa.
Agressiivinen käyttäytyminen muita kohtaan, tai ihmisiä kohtaan, Niinkuin ihmisetkin, niin linnuillakin on huonoja päiviä ainakin kerran viikossa, eli lintusi saattaa olla tänään ihan erillainen kuin eilen, mutta päin vastoin linnuilla saattaa olla erittäin hyviä päivä jolloin ne on niin suloisia kuin olla ja voi, eli kyllä niilläkin hormoonit hyrrää,varsinkin kevään alkaessa tai aikuistumisessa eli parin kuukauden ikäisenä undulaatti saattaa kokea erillaisia tunne tiloja paljon.
Äkkinäinen riidan haastaminen tai toisen pureminen ilman syytä, nämä käyttäytymiest liittyvät kanssa huonoihin ja hyviin päiviin, mutta undulaatillasia saattaa olla ihan normaali päivä jolloin lajitoverin läheisyys vaan alkaa yhtäkkiä ottamaan päähän ja undulaatti saattaa vain äkkipikaisesti purra toista, meillä usen naaras saattaa yhtäkkiä käydä miehensä kimppuun tämän nukkuessakin jopa! eli varmasti ei voida selittää, että mikä undulaatille varsinaisesti iski, mutta on vain sallittava undulaateillekkin kiukkuisuuskohtauksia.
Lintujen siipien räpyttely ja edestakaisian pomppiminen orrelta orrelle, Lintunen ollessa hermostuineita tai liikunnan puutteen johdosta ne saattavat pitää vain tiukasti orresta kiinni ja räpytellä siipiä ihan kuin yrittäis nostaa häkin ylös päin, mutta edestakaisin pomppimiseen on monta syytä, linnuilla saattaa olla tekemisen puutetta jonka takia yrittävät tahallaan ärsyttää kumppaniaan tai haluavat muuten vain pomppia, mutta se saattaa liittyä myöskin liikunnan puutteeseen, mutta meillä esimerkiksi nuori koiras aina kiusaa naarasta hyppimällä sen noka edessä kokoajan, välillä tönäisten sitä, mutta tämä ei liity hätyyttämiseen.
Masennus, surullisuus, Lintu saattaa masentua erittäin vakavasti, elikkä olla vain syömättä ja juomatta vaikkapa lajitoverin menetyksen seurauksena, usein tähän vaivaan kannattaa yrittää piristää lintu herkuilla ja olla sen kaa erittäin paljon, jos se vaikka piristyis.
pesitys.
Undulaatit ovat erittäin helppoja pesimään, elikkä ne vaativat vain oikean ruokinnan, naaraan valitseman pesäkolon ja riittävä lämpö ja kosteus. Undulaatit pesivät mihin vain vuoden aikaan tahansa, mutta enimmäkseen keväällä kun aurinko alkaa paistaa kunnolla ja on lämmintä.
Parittelu.
Prittelu tapahtuu kun koiraan kosinta on hyväksytty. Elikkä koiras asettaa ensin toisen jalan naaraan selän päälle, ottaa tukea nokallaan naaraan nokasta , nousee kokonaan selkään, kiertää siipensä suojelevasti naaraan ympärille. parittelu on vain muutamia sekuntteja kestävä, jolloin peräsuolet vain painetaan yhteen hetkeksi. Onnistuneen parittelun jälkeen naaras munii n.5 päivän kuluttua ensimmäisen munansa, munia tulee 3-6kpl:tta Ja naaras munii yhden joka toinen päivä.
Muniminen.
Tuossa edellisessä kappaleessa tuli jo vähän käsiteltyä munimista, mutta rankan vaiheen jälkeen eli munimisen jälkeen alkaa helppo ja rento vaihe eli hautominen, naaras hautoo n.3 viikkoa. N.3 viikon päästä alkaa kuulua piipitystä ensimmäisestä munasta, miksikö poikanen piipittää munan sisällä? se valmistelee emoa syntymäänsä, sillä ellei poikanen etukäteen varottais, niin emo saattais pitää sitä tunkeilijana ja hyökätä sen kimppuun, poikasen ja emon vuoropuhelu kestää n. vuorokauden jonka jälkeen poikanen nakertaa ensimmäisen rei'än munaan munahampaallaan ja sitten se kääntyy pituus akselinsa ympäri ja nakertaa uuden rei'än, lopulta munan kuori aukeaa kuin purkin kansi. Emo auttaa aina poikasiaan kuoriutumisessa, jonka jälkeen se käy sikiökalvojen kimppuun, jotka ilmeisesti ovat sen suurinta herkkua.
hautominen.
hautominenkin tuli tuossa edellisessä kappaleessa ihan selväksi.
Poikaset kuoriutuu.
Kun kaikki poikaset ovat kuoriutuneet niin emolla on kiirettä, sillä on monta nälkäistä suuta kerjäämässä kokoajan ruokaa, ja emon pitää kokoajan ravata ruokakipolla jotta on jotain mitä oksentaa poikasten suuhun, emo ruokkii poikasia pari viikkoa kunnes ne alkavat tirkistelemään pöntön suulta suurta maailmaa, ja parin päivän kuluttua ensimmäinen poikanen uskaltaa tulla ulos, mutta älä poista pönttö kuin vasta kun kaikki poikaset ovat lähteneet ja on varmaa, että ne ei enään tarvitse pönttöä, sillä monesti poikaset palaavat vielä pönttöön muutamiks päiviks. n. 2kk ikäisenä poikaset ovat luovutusiässä.
poikasten ruokkiminen.
emo ruokkii poikasia senkin jälkeen kun ne lähtevät pesästä n. 2 viikkoa tai jopa pidempääkin. Emo oksentaa kuvustaan pikkuisilleen ruokaa.
Poikaset kasvaa.
Lintu vauvat kasvavat erittäin nopeasti ja oppivat vanhemmiltaa erittäin paljon asioita. Jo 4 viikon ikäisinä poikaset syövät luultavasti itse, mutta mieluiten vasta 5 viikon ikäisinä ne voi erottaa emostaan. Undulaatit ovat sukukypsiä jo kolmikuisina, mutta pesintää saisi harkita vasta vähintään vuoden ikäisenä.
poikaset oppivat.
Niinkuin kerroinkin, niin poikaset oppivat kaiken tarvitsemansa vanhemmiltaan.
Seeprapeipot "töötti" (Poephila guttata)
Ovat vahanokkien heimoon kuuluva varpuslintu. Seeprapeippo on saanut ääntelystään nimeksi Töötti, jota käytetään nykyisin aika usein.
Perustietoa:
Seeprapeippo on suhteellisen helppohoitoinen, Vaikkakaan se ei kesyynny, niin uros peipolla ainakin on erittäin kaunis lauluääni joka on suosiossa lintuharrastajien keskuudessa. Peippojen ravintoon kuuluu, hedelmät, kasvikset, siemenet (kanarian siemen seos) sillä peipoille ei oikein löydy vain niille tarkoitettua ruokaa, joten ainakin itse käytän kanarian ja undulaatin siemeniä sekoitettuna keskenään. Seeprapeipot ovat n.10-13 cm kokoisia ja väreinä mm. valkoinen, ruskea, kellertävä, harmaa, tumma elikkä voisin suoraan sanoa, että värimuunnoksia on niin paljon, että se on miltein yksilöllistä.
Uusi perheenjäsen: Peipot sopeutuvat miltein kaikkien lintujen kanssa jos häkki on vain tarpeeksi suuri. Koska peipot ei kesyynny ja niitä pitää aina olla vähintään 2 niin ne ei vaadi niin paljon aikaa ja huomioo kuin esim.undulaatit. Mutta siltikään peippoja ei välttämättä aina suositella ensimmäiseksi lemmikiksi, koska sekin vaatii taitoa, että saat ne edes tottumaan oksiin jotta voit siirtää aina lentotunnin jälkeen ne takas häkkiin.
Tutustuttaminen muihin lintuihin ja varsinkin ihmisiin!: peipot eivät varsinaisesti vaadi ihmisiin totuttelua sillä ne ei kesyynny, mutta uusi ympäristö ja uusi koti on yhtä suuri askel niinkuin kaikkien muidenkin lintujen kanssa, mutta tutustuttamienn muihin lintuihin tapahtuu vähitellen, eli ensin voi olla vaikka häkit vierekkäin ja sit voi olla yhteisiä lentotunteja ja sitten voi katsella, että siirtääkö peipot muiden kanssa saman häkkiin, vaikkakin suositellaan, että peipoilla olisi oma häkki.
Uusi ympäristö: Uuteen ympäristöön saapuminen on linnuille niinkuin ihmisillekkin aina vaikeaa. Lintusi on viettänyt pitkän ajan eläinkaupassa ystävien kaa, yhtäkkiä se suljetaan pimeeseen pahvilaatikkoon ja sitten sieltä ihan uuteen ympäristöön, uuteen kotiin ja kaikki on uutta, et sinäkään varmaan ihan heti voisi olla kuin kotonas, joten älä ihmettele jos Peipposi kieltäytyy ensimmäisen vuorokauden aikana syömästä ja juomasta se on ihan normaalia, kyllä se ruokahalu sieltä herää, mutta muista aina tarjota jo heti uuden linnun saavuttua hirssintähkää tai hunaja kelloa, jotta uusi koti tuntuisi mahdollisimman mukavalta.
Peippojen käyttäytyminen: Ei liene muita eroja kuin muillakaan linnuilla. Peipot ovat vain erittäin pieniä ja terhakkaita, tarvittaessa metelöivät erittäin paljon! Ja tarvitsevat sen takia paljon virikkeitä, leluja ja naperreltavaa.
Lintupsykologiaa:
Sen jälkeen kun eläimille on hyväksytty tunteet, niin on alettu uskomaan, että linnutkin voivat olla surullisia, masentuneita, yksinäisiä, iloisia ja samanlaisia kuin ihmisetkin, elikkä tässä kappaleessa kerron teille nyt vähän lintujen käyttäytymisessä eri tilanteissa ja miten ymmärtää lintua ja jopa ehkä auttaakkin. Linnut kokevat samanlaisia tunnetiloja kuin me ihmisetkin eli niilläkin on hormoonit jotka joskus alkavat hyrräämään, Linnut ovat tarkkoja kaikkien asioiden suhteen jonka takia niiden käyttäytyminen saattaa muuttua dramaattisesti vaikkapa lajitoverin kuoltua,Lintukin kokee samanlaista tuskaa ja surua läheisen menettämisen takia, mutta vielä ei tiedetä, että sureeko ne ikuisesti menetettyään lajitoverin vain "unohtaako" ne sen jossain vaiheessa. mutta nyt kerron tilanteita ja vaikutuksia Lintujen käyttäytymiseen ja minkä takia Lintusi käyttäytyy erillailla erillaisissa tilanteissa.
Lajitoverin menetys, linnuille on yhtä vaikea paikka kuin meille ihmisille läheisen menetys. Lintu kokee suurta surua ja saattaa vetääntyä muiden joukosta jonnekkin nurkkaan, eikä välttämättä suostu syömäänkään, tuossa tilanteessa pitää ymmärtää lintu ja harkita tarkkaan, että mitä tekee seuraavaks, jos on vaikka suuri parvi lintuja niin voit vaikka laittaa surullisen undulaatin eri häkkiin jonkun vastakkaisen sukupuolen kanssa ja toivoa vain, että Lintusi hyväksyisi sen, vaikapa ei se välttämättä heti ota uutta kaveria avosylin vastaan, mutta kaverin lisäksi on annettava Linnuille aikaa ja koittaa vaikka hemmotella sitä herkuilla jos vaikka sen suru vähän helpottuisi.
uuteen kotiin saapuminen, on rankka prosessi linnuille, eli linnut kokevat joskus jopa yksinäisyyttä vähän, tai saattavat olla agressiivisia muille linnuille, jopa ihmisillekkin, elikkä aikaa täytyy siinäkin antaa, ja makupalojen syöttäminenkin saattaa vähän edesauttaa.
Agressiivinen käyttäytyminen muita kohtaan, Niinkuin ihmisetkin, niin linnuillakin on huonoja päiviä ainakin kerran viikossa, eli lintusi saattaa olla tänään ihan erillainen kuin eilen, mutta päin vastoin linnuilla saattaa olla erittäin hyviä päivä jolloin ne on niin suloisia kuin olla ja voi, eli kyllä niilläkin hormoonit hyrrää,varsinkin kevään alkaessa tai aikuistumisessa eli parin kuukauden ikäisenä Lintusi saattaa kokea erillaisia tunnetiloja paljon.
Äkkinäinen riidan haastaminen tai toisen pureminen ilman syytä, nämä käyttäytymiest liittyvät kanssa huonoihin ja hyviin päiviin, mutta undulaatillasia saattaa olla ihan normaali päivä jolloin lajitoverin läheisyys vaan alkaa yhtäkkiä ottamaan päähän ja Lintusi saattaa vain äkkipikaisesti purra toista, meillä usen naaras saattaa yhtäkkiä käydä miehensä kimppuun tämän nukkuessakin jopa! eli varmasti ei voida selittää, että mikä Linnulle varsinaisesti iski, mutta on vain sallittava Linnuillekkin kiukkuisuuskohtauksia.
Lintujen siipien räpyttely ja edestakaisian pomppiminen orrelta orrelle, Lintunen ollessa hermostuineita tai liikunnan puutteen johdosta ne saattavat pitää vain tiukasti orresta kiinni ja räpytellä siipiä ihan kuin yrittäis nostaa häkin ylös päin, mutta edestakaisin pomppimiseen on monta syytä, linnuilla saattaa olla tekemisen puutetta jonka takia yrittävät tahallaan ärsyttää kumppaniaan tai haluavat muuten vain pomppia, mutta se saattaa liittyä myöskin liikunnan puutteeseen, mutta meillä esimerkiksi nuori koiras aina kiusaa naarasta hyppimällä sen noka edessä kokoajan, välillä tönäisten sitä, mutta tämä ei liity hätyyttämiseen.
Masennus, surullisuus, Lintu saattaa masentua erittäin vakavasti, elikkä olla vain syömättä ja juomatta vaikkapa lajitoverin menetyksen seurauksena, usein tähän vaivaan kannattaa yrittää piristää lintu herkuilla ja olla sen kaa erittäin paljon, jos se vaikka piristyis.
Pesitys: Peipot ovat erittäin helppoja pesimään, eli suurin ongelma on vain kun ne alkavat pesimään on, että miten saa ne lopettamaan pesimisen, Peippoja ei saisi kuin korkeintaan 2 kertaa peräkkäin ja senkin jälkeen pitkä lepotauko, sillä pesiminen on kaikille linnuille erittäin rankkaa. Peipot ovat tarkkoja pesäkolostaan ja ne yleensä tykkäävät rakentaa pesänsä johonkin koriin ja mielellään tyhjään koriin, sillä koiras on innokas sisustaja ja joskus se alkaa sistustamaan naaraan muniessakin jonka takia munat saattavat peittyä, elikkä kannattaa aina tarkastaa pesäkolo jotta ei poikaset huku pesänteko aineksiin. Olen myös kuullut, että peippo koiras "tuulettaa" pesämateriaaleja, eli jos siellä on jotain sanomalehtiä, niin koiras saattaa ottaa niitä pesästä ja heilauttaa niitä ulkona ja vie takaisin.
Parittelu: peippojen parittelu tapahtuu samanlailla kuin undulaattien, elikkä ne vain painaa peräsuolensa hetkeksi vastakkain.
Muniminen: Naaras munii n. 4-6 munaa, aina yhden päivässä. Hautominen kestää n. 2 viikkoa jonka jälkeen ensimmäinen poikanen kuoriutuu. poikaset lähtevät pesästä n. 4 viikkoisina ja 2kk ikäisinä ne ovat jo luovutusiässä.
Hautominen: Hautominen kestää 2 viikkoa.
Poikaset kuoriutuvat: Kun kaikki poikaset ovat kuoriutuneet niin emolla on kiirettä, sillä on monta nälkäistä suuta kerjäämässä kokoajan ruokaa, ja emon pitää kokoajan ravata ruokakipolla jotta on jotain mitä oksentaa poikasten suuhun, emo ruokkii poikasia pari viikkoa kunnes ne alkavat tirkistelemään pöntön suulta suurta maailmaa, ja parin päivän kuluttua ensimmäinen poikanen uskaltaa tulla ulos, mutta älä poista pönttöä vasta kuin kaikki poikaset ovat lähteneet ja on varmaa, että ne ei enään tarvitse pönttöä, sillä monesti poikaset palaavat vielä pönttöön muutamiksi päiviksi. n. 2kk ikäisenä poikaset ovat luovutusiässä.
poikasten ruokkiminen.
emo ruokkii poikasia senkin jälkeen kun ne lähtevät pesästä n. 2 viikkoa tai jopa pidempääkin. Emo oksentaa kuvustaan pikkuisilleen ruokaa.
Poikaset kasvaa.
Lintu vauvat kasvavat erittäin nopeasti ja oppivat vanhemmiltaa erittäin paljon asioita. Jo 4 viikon ikäisinä poikaset syövät luultavasti itse, mutta mieluiten vasta 5 viikon ikäisinä ne voi erottaa emostaan. Peipot ovat sukukypsiä jo Nelikuisina, mutta pesintää saisi harkita vasta vähintään vuoden tai kahden ikäisenä.
poikaset oppivat.
Niinkuin kerroinkin, niin poikaset oppivat kaiken tarvitsemansa vanhemmiltaan.
Lintukommelluksia: Lintukommelluksia ei ole paljon kylläkään tapahtunut, mutta kerronpa tässä undulaattien päivittäisistä "kommelluksista" Elikkä naaraani joskus kun tulee pois pöntön kannelta (pönttö on asteettu häkin sisäpuolelle) niin se kääntyy selälleen suoraan vesikippoon, joka on aika huvittavan näköistä. Ja meijän pullea uros undulaatti hyppää aina pöntön katolta suoraan kipolle, kun sille tulee tarpeeksi nälkä. Lintukommelluksia tulee lisää heti kun bongailen taas jotain hassua.